Verta! Kauhua!

Tulin kotiin viattomuuden tilassa ja tuijotin hetken pientä koristeltua pyykkipoikaa keskellä eteisen lattiaa. Ajattelin, että oli joulukorttien pidike tipahtanut, kun tongin lahjapapereita, vaikka en muistanut joulukorttitarvikkeiden olevan samassa paikassa.

Avasin sisäoven ja lähdin kohti keittiötä, kahden askeleen jälkeen jalkapohjaan pisti jokin ikävästi ja nykäisin toisen tähdin koristellun minipyykkipojan sukastani. Sitten muistin jättäneeni korttien ripustustarvikkeet askartelulaatikkoon, johon en arvellut keisarinnojen yrittävävän. Oli ollut tylsä päivä, vaikka tulin kerrankin ajoissa kotiin.

Pistin ruoat jääkaappiin ja ruokin leikkijät. Makkarissa sytytin kynttelikön ja vaihdoin kotivaatteisiin. Täytin pyykkikoneen ja palasin tyhjän korin kanssa makkariin. Huomasin vaatehuoneen ovella verta!

Kynttelikköä sytyttäessäni ehdin ajatella karvan määrästä, että sisarukset olivat taas painineet tuimasti ja säikähdin siksi verta – oliko jossakin korvassa tai tassussa haava, joka oli nuoltu niin hyvin etten ollut huomannut. Kisuissa ei ollut mitään, närkästyivät vain kopeloinnista. Meni monta minuuttia ennen kuin tajusin oman jalkapohjani vuotavan ja lattia oli verilaikuissa polullani…

 

 

Tarmoa täynnä

Pimeys ja viileys ovat saaneet niin rauhalliset kisuni villiintymään. Öiset taisteluretket rullaverhojen kimppuun, urhoolliset kamppailut sukkien kanssa (niiden, jotka tulevat joskus kauhistuttavina esiin peiton alta) ja väsymätön ruokakaapin oven raapiminen täyttävät ennen uniset hetket. Mikään lelunheilutus ei saa keisarinnoja taintumaan ja viideltä viimeistään pitäisi saada aina seuraa/ruokaa.

Tänään yritän ulkoiluttaa parvekkeella vesisateessa, pedata sängyn hartaasti kisujen kanssa ja leikkiä ainakin puoli tuntia, jotta olisin maanantaina tolkuissani töissä. Tämän vissiin saa aikaan myös se, että pitkät päivät töissä pidentävät päiväunia. Tekisi meille kaikille kolmelle hyvää, että en tekisi ylitöitä…

Joulu on joka tapauksessa tulossa! Bublen joululevy soi tuolla taustalla vaikka se sopii huonosti vesisateeseen ulkona. Neljä jouluvaloa paahtaa ja parvekkeella kynttilät yrittävät pysyä tuulessa päällä. Uusi satsi joulukoristeita odottaa laatikossa esille ottamistaan. Ylähyllyllä on vielä kaksi lisää, mutta ne odottavat seuraavia adventteja.

 

Syksy on niiiin pitkä

Kaivoin talvitakin ja talvikengät esille jo pari viikkoa sitten – samaan aikaan joulukoristeiden kanssa. Kaksi jouluvaloa lämmittää kalseaa syysilmaa ja muutama koristepallo kirjahyllyssä virittää toivoa joulun tulosta. Olen syysihminen, joten sää ei aiheuta minussa mitään epätoivon tunteita, mutta talven kuuluu tulla oikeaan aikaan! Vaistot käskevät pukea ihan eri lailla päälle kuin ilmasto vaatisi.

Keisarinnat eivät pidä ilmoista myöskään. Kun ripustan pyykkejä parvekkeelle ja kuljen ovesta, viereinen patteri lämpiää, mutta muuten patterit ovat enintään haaleita. Kylppärin lattialämmitystä ei viitsi paahtaa kauheasti, vaikka vaihdoinkin (halvempaan) tuulisähkösopimukseen. Naru on taas pulskistunut, koska olen hemmotellut pikkuisia herkkulihatikuilla ja jos Naru joskus juoksee niin saadakseen mahdollisimman monta palaa kanatikkua! Uusi höyhenlelu on kyllä aika innostava myös, mutta Villan juostessa puuskuttaen, Naru vaanii loppumattomasti saadakseen sitten painiotteen.

Ikkunat ovat ihan karmean räkäiset, koska pikkulinnut ovat alkaneet viihtyä lähellä taloa ja ihmettelevät maailmaa roikkuen ikkunan puitteesta – luulen melkein, että yrittävät tahallaan aiheuttaa kissaparoille sydänkohtauksen. Jos nenä ei ole kiinni klasissa niin sen läpi yritetään kaivautua.

Sain viettää kivan illan ystävien seurassa tällä viikolla. Ruoka oli mainiota ja viiniä olisi saanut lisääkin. Ostosreissulla Keravalle Tinde-nimisestä putiikista löytyi vaatteita, sopivat farkut, joihin ei tarvitse välttämättä vyötä sekä poncho. Dragon Poncho löytyy myös Simonsenin verkkokaupasta: http://www.karenbysimonsenonline.com/karen-by-simonsen-dragon-poncho-41724a.aspx Ruokamessuilta ostin englantilaista fudgea viemisiksi alakerran naapureille, jotka kutsuivat iltapalalle ja tutustumaan 50-vuotishääpäivänsä juhla-albumiin. Annoin heille kyseisen albumin lahjaksi ja nyt katseltiin, mitä se sai täytteekseen. Omaan jääkaappiin jäi goudaa… Muotimessuilta ostamastani mustasta pellavamekosta ei olekaan kuvaa, pitääpä muistaa ottaa! Yhtään kirjaa ei sen sijaan tarttunut mukaan kirjamessuilta, erittäin outoa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Viimeinen aurinko

Keisarinnat ovat nauttineet muutamasta ihanasta auringon päivästä. Auringon osuessa valkoiseen ei kameran linssiin tartu kuin hehkua.

Ruoho ei enää kasva ja kaupasta on pitänyt tuoda salaatti massujen hoitoon. Karvaa ei lähde enää niin paljon kuin lopukesästä, mutta kyllä furminaattoriin tavaraa jää. Siispä salaattia, koska varsinkin Villa joskus oksentaa karvamassun tyhjäksi matolle.

Vaihdoin yhden laatikon ajaksi ruoan toiseksi ja olen saanut karvaita katseita aamuisin. Raksutkin on olleet ihan pahoja, kun sain vinkin lihaisammasta merkistä. On keisarinnat samaa maata kuin minäkin: herkkua eikä mitään terveellistä!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

 

Military mindset

Eteisen asetelma

Törmäsin Varusteleka-verkkokauppaan jokin sitten – Facebook-mainos pisti silmään. Kummallistä äijähuumoria viljelevä saitti on kuitenkin aarrearkku sisustajalle. Ostin oliivinvihreän ammuslaatikon ja Amerikan kotka -napin ensimmäisellä kerralla.

Eteisen asetelma aiheutti erinäisen määrän silmien pyörittelyä. Siskon miehen isän autotallista oli siivotessa löytynyt Boforsin ammuksen jämä, joka oli menossa roskiin. Mutta asetelma oli jäänyt mieleen ja sai lisän!

Muutaman kilon painonpudotus aiheutti akuutin housuongelman: ne eivät enää pysy itsekseen päällä. Löysin Haloselta ihan kivan naisten vyön, joka on juuri ja juuri tarpeeksi pitkä. Ajattelin tilata kunnon pituisen miesten vön Varustelekasta ja vihreä taisteluvyö onkin tarpeeksi pitkä. Se on myös leveä. Vain yksien housujen vyöraksit ovat tarpeeksi leveät. Ja en tajunnut että moinen painaa ainakin kilon, käy käyttö treenistä.

 

Ihanat kissat parvekkeella

Aurinko paistoi tänään osan aikaa päivästä. Ripustin pyykkejä parvekkeelle ja päättelin olevan niin lämmintä, että keisarinnat kannattaa valjastaa. Oi onnea!

Nenä nuuhki ilmassa koko ajan, ötököitä otettiin kiinni ja minä nautin näystä. Iirikset olivat ohuet viivat hehkuvassa keltaisissa (ja yhdessä sinisessä) silmissä. Talvisempi karva on alkanut kehittyä ja turkki lohkoutuu kauniisti, kun on huolella joka viikko furminoitu.

Kuvissa Villa on vierähtänyt torkkuhuopapinojen väliin ja Narun kesäunieleganssia <3

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Villa säikäyttää

Kraah. Pyykkien hyllyyn laitosta tuli kauhuelokuva, kun valkoinen lelukoira alkoi liikkua!

Kyseessä oli Villa, joka oli onnistunut menemään pinojen taakse ja sorkki lelua piilosta. Älkää kysykö miksi minulla on lelukoira vaatekaapissa.

 

Arkisia iloja

Syksy on ehkä joskus tulossa, vaikka tänään on taas hellelukemat mittarissa. Syksyllä on intoa ja suunnitelmia: Pilates ja Aerofit -ilmoittautumiset on hoidettu ja kalenterissa konserttia ja sellaista. Shoppailu kohdistuu vihkoihin ja kyniin, vaikka kouluajoista on jo iäisyys.

Lauantaina oli kaksi mukavaa tapahtumaa: entisen, eläköityneen pomon tapaaminen ja nykyisen virkahuoneen sijaintipaikan bileet. Jostakin syystä molemmat edellisen työpaikan pomot ovat tarttuneet vapaa-ajan kalenteriini aina säännöllisen epäsäännöllisesti ilmaantuvina merkintöinä. Nyt suunnittelemme vielä tälle syksylle teatteria. Illan juhlat olivat minulle sikäli epätavanomaiset, että en kyennyt väistämään tanssiin kutsua. Ja vielä rumbaa… Mutta viejä onnistui pitämään varpaansa pois alta, joten ei tule lääkärinlaskua maksettavaksi.

Kylpyhuone on tällä välin saanut seinälleen pyykkikassin, jolla on helppo viedä ripustettavaksi puhtaita parvekkeelle. Tiimarista tuli ostettua vihkojen ja kynien lisäksi ihania nauhoja, jotka ovat omiaan skräppäykseen sekä uuden alustan kissanruokakupeille. Kirjahyllyssä on nyt myös synttärilahjan pakkaukseen käytetty kirsikkalaatikko, jolle pitää löytää vielä parempi paikka. Kuvissa lohikäärmepeilin lopullinen sijoitus eteisessä ja makuuhuoneen uusi koriste Ikean kynttilöillä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Askartelua ja pikku puuhaa

Lämpimät kelit ovat jatkuneet ja siitä seuraa kissapurkan jatkumo kaksion eri pinnoilla. Narun erikoisuus ovat hännän asennot sekä erikoiset käänteet koko kehossa. Villa taasen osaa kadota auringonpaisteeseen – ihan supersankariaineista. Saanko esitellä: superkisut Bubblegum ja Sunshine!

Puuhasin myös syksyisemmän kranssin oveen ja suunnittelin kovasti maalaavani puisen laatikon ja lehtikoteloita, mutta sain vain maalit kaivettua näkösälle ja laiskuus voitti. Ripustin lahjataulun käytävälle ja siirsin lohikäärmepeilin eteiseen sen tieltä. Eteisen oranssi peili pääsi kirppiskassiin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Keisarillista juhlaa

Vanhenin taas vuoden. Klääh. Mutta lahjat ja kortit on tietysti aina kivoja – tässä kuvastossa korttikavalkadi!

Ja uusi olohuoneen lamppu! Jesh – kruunun mallinen KodinYkkösestä. Sitten killuu kynttilälle tarkoitettu pieni ja minikattokruunut ikkunan edessä. Hyvin juhlallista siis. Saimme siskon kanssa sovittua myös ajan mattojen pesulle. Pesin pari pientä jo kotona, koska kuivattaminen on ongelma, kun niiden kanssa sitten tullaan. Täytyy viedä pyykkitelineen lisäksi pari tuolia kostumaan. Ulos mattotelineelle ei viitsi jättää, ei tiedä mitä niille tapahtuu…

Keisarinnat ovat hieman aktiivisempia, kun kelit on viilenneet. Iltahuvit on ehdottomasti saatava ja parhailla leluilla, aamu- ja iltajuoksut kuuluvat myös ehdottomasti asiaan ja kamat lentelee pöydiltä, kun ei ole tarvinnut helteillä putsata reittejä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.